Kerronpa teille hitaan lieden katastrofista, joka kummittelee mielessäni edelleen.
Olin niin ylpeä itsestäni. Olin löytänyt “terveellisen” reseptin kanalle ja kvinoalle. Heitin kaiken Crock-Potiin ennen töihin lähtöä, laitoin sen miedolle lämmölle ja jätin sen hautumaan kahdeksaksi tunniksi tuntien oloni kotijumalattareksi.
Tulin kotiin ja löysin… lietettä. Harmaata, mössöistä, surullista lietettä. Kana oli muuttunut suikaloituneiksi kuminauhoiksi. Kvinoa oli liuennut tahnaksi. Kasviksia ei näkynyt missään – ne olivat yksinkertaisesti lakanneet olemasta.
Seisoin siinä nälkäisenä ja pettyneenä, miettien, missä olin mennyt pieleen.
Silloin opin: hitaasti kypsyvät liedet ovat keittiösankareita runsaiden pataruokien, mureiden lihojen ja helposti kypsennettävien
